Lahjakkuus ja älykkyys liittyvät kiinteästi toisiinsa, mutta eivät ole sama asia. Lahjakkuus voidaan määritellä potentiaaliksi tulla hyväksi jossakin, ja älykkyys on yksi osatekijä lahjakkuudessa. Vaikka älykkyyttä ei sellaisenaan voikaan samaistaa lahjakkuuteen, on se oleellinen tekijä ainakin lahjakkuuksissa, jotka edellyttävät jonkinlaisen kognitiivisen monimutkaisuuden hallintaa. Lasten älykkyystestaus ei myöskään ole kovin luotettavaa. Jokainen lapsi kehittyy omaa yksilöllistä tahtiaan, ja alaluokilla älykkyystestin mukaan lahjakkaaksi määritelty lapsi ei välttämättä ole suhteellisesti katsottuna lahjakas enää lukioikäisenä.

Määrittelyn haastavuuden vuoksi on usein tarkoituksenmukaista määritellä lapsen lahjakkuus ns. käyttötarkoituksesta käsin. Täten voi olla aiheellista määritellä lapsi esimerkiksi matemaattisesti lahjakkaaksi, koska hän on selvästi matematiikasta kiinnostunut ja halukas osallistumaan lisäopetukseen – siis valmis näkemään vaivaa aiheeseen perehtyäkseen ja siten vähintäänkin matkalla kohti lahjakkuuden ilmenemistä. Lapset usein haluavat tehdä asioita, joissa he kokevat olevansa hyviä ja jotka tuntuvat heistä helpoilta, joka puolestaan kasvattaa harjaantuneisuutta kyseiseen asiaan.

Tällä sivustolla käsitteellä ”lahjakas lapsi” viitataan kaikkiin korkean oppimispotentiaalin omaaviin alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin.