Mikäli lapsen erityislahjakkuus tai älykkyys pohdituttaa, on asiaa luontevinta lähteä selvittelemään koulupsykologin kanssa; heillä on parhaat ammatilliset valmiudet arvioida lapsen kyvykkyyttä ikätasoon verrattuna. Myös esimerkiksi neuvola- ja terveyskeskuspsykologeilla on älykkyyden ja erityislahjakkuuden arviointiin soveltuva ammatillinen pätevyys ja menetelmäkoulutus.

Jos taas omat ajatukset liittyvät enemmän lapsen käytöksen ymmärtämiseen ja vaikkapa koulumenestyksen turvaamiseen, voi erityisopettajilta saada korvaamatonta apua. Kasvatuksen ammattilaisina he osaavat parhaiten arvioida, minkälaisilla tukitoimilla voitaisiin edistää lapsen viihtymistä ja menestymistä koulumaailmassa. Tapauksissa, joissa lapsen toiminnassa esiintyy autismin kirjoon viittaavia piirteitä, kannattaa harkita myös lastenpsykiatrin konsultointia. Neuropsykologiaan perehtynyt psykologi voi toteuttaa laaja-alaisen kartoituksen kognitiivisista taidoista, esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, toiminnanohjaukseen, kielellisiin taitoihin, hahmotukseen, hienomotoriikkaan ja muistiin liittyvistä kyvyistä. Neurologiseen tutkimukseen hakeudutaan useimmiten silloin, kun lapsella epäillään jonkinasteista kehitys-, oppimis- tai tarkkaavaisuushäiriötä. Neuvoa ja tukea voi löytää esimerkiksi myös Erilaisten oppijoiden liitto ry:n kautta.

2e – kahdella tavalla erikoislaatuiset

Lahjakkaisiin lapsiin joilla on jokin oppimista tai oppimisympäristöön sopeutumista haittaava ominaisuus viitataan englanninkielisellä termillä ”twice exceptional” eli ”kahdella tavalla erikoislaatuinen”. Käytössä on myös lyhenne ”2e”. Lahjakkaista lapsista juuri 2e-lapset ovat niitä, jotka tarvitsevat menestyäkseen eniten tukea.

2e–lapsella voi olla diagnoosi esimerkiksi autismista, ADHD:stä, pakko-oireista tai masennuksesta. Ehkä hieman yllättäen myös erilaiset oppimisvaikeudet kuten lukihäiriö ovat tyypillisiä 2e–lapsille. On kuitenkin vaikeaa tehdä selvää eroa 2e–lapsen, joka tarvitsee erityistä tukea oppimiseen, ja lahjakkaan lapsen, jolla on vain erityinen oppimistyyli tai –preferenssi, välillä ja todennäköisesti suurta osaa 2e–lapsista ei olekaan diagnosoitu.

Koska 2e–lapset ovat samaan aikaan sekä erittäin lahjakkaita että lisäavun tarpeessa, on heidän kasvattamisensa ja ymmärtämisensä usein ympäristölle haastavaa. Heidän osaamistasonsa saattaa tuntua vaihtelevan olemattomasta loistavaan. He saattavat olla todella itsepäisiä ja röyhkeitä tai sosiaalisesti vetäytyviä, mutta silti silmin nähden älykkäitä. He saattavat olla todella käteviä käsistään ja kuitenkin kömpelöitä ja sottaisia. Yksilöstä riippuen kasvattajien kohtaamat haasteet voivat siis olla todella erilaisia. 2e–lasten tapauksessa tulee aina kääntyä ammattilaisen puoleen diagnoosin ja ennen kaikkea parhaan mahdollisen tuen ja avun saamiseksi niin lapselle kuin hänen kasvattajilleenkin.

Vain pieni osa kaikista lahjakkaista lapsista on 2e–lapsia. Valitettavan usein vallalla on käsitys, että kognitiivisesti erityisen lahjakkaat lapset kärsivät myös kognitiivisista tai mielenterveyden häiriöistä tai ovat muuten ”outoja” ja epäsosiaalisia. Todellisuudessa suurin osa lahjakkaista ei kärsi merkittävistä kehitys- tai mielenterveyden ongelmista.